Teknisiärajoituksia ja masentuneita kirjailijoita, hui hai!

Vihaan teknisiärajoituksia teknisissä laitteissa kuten tässä blogissa: jouduin typistämään introani (500 merkkiä max). Kaipa siinä on jokin logiikka, mutta miksei Bloggerin tekstieditori toimi kuin randomilla. Luulisi, että sillä olisi käyttäjiä ihan riittävästi, jotta palautettakin tulisi. No se ei toimi. Hui hai!

Olen ison teoksen jälkeisessä masennuksessa. Olin Ovisilmä -illassa, jossa esittäytyi kuusi (6) ihan oikeaa kirjailijaa Keski-Suomesta. Jokaiselta kysyttiin: - No mitenkäs olet toipunut tämän massiivisen urakan jälkeen? Kysyjä ja koko sali odotti kuulevansa tarinoita ryyppyputkista, katkaisuta ja kenties terapiaistunnoista. Ja saikin niitä. Ajattelin, että tuoko minullakin on edessä. Jokaisen tekstinipun jälkeen, joka on koristettu kansin, olisin vastailemassa noihin kysymyksiin. Pitäisikö minun kehitellä oireita vai tulevatko ne seuran mukana? Hui hai!

Onko olemassa vaara, että minusta tulee alkoholisti ja maanisdepressiivinen sekopää? Onhan houkutus tavallaan olemassa, kun kaikki tavallaan odottavat sitä, ovat siitä kiinnostuneita. Eihän kukaan tule kysymään muurarilta, jokaisen seinän jälkeen, että hei miltä susta nyt tuntuu, oletko sä päässyt tästä jo yli? Milloinkas ajattelit tehdä seuraavan? Mitä muurari sellaiseen vastaisi? - Mitä, en mää tästä rupea kiipeämään yli. Ja mää muuraan niin kauan kuin pomo käskee. Hui hai!

Entä, jos en osaakaan vastustaa kiusausta tai jos oikeasti ajaudun rappiollle? Tai entä jos en muutukaan, entä jos vain lähden lenkille, kun näppäimet tuntuvat tylsiltä niin kuin aina ennenkin. Menen hieman pelaamaan sählyä tai futista. Mitähän toimittajat siitä sanoisivat? Pettyisivät varmaankin pahan kerran, samoin yleisö: - Ei se voi olla mikään oikea kirjailija, jos ei se juo ja möykkää. - Ei sen tekstissä ole mitään uskottavuutta, eihän se voi edes tietää mistä se puhuu, jos se ei ole käynyt pohjalla.

Jäin pohtimaan näitä asioita ja varsinkaan sen jälkeen ei ole syntynyt yhtään hyvää tekstiä. Olen niin väsynyt, ulkona sataa koko ajan, on pimeää, kaikki lumi suli pois, talvi on kuollut... Se romaani taisi imeä minusta kaikki voimat. Eli mitä minun pitäisi tehdä? Hui hai!

Ja tänään sählyä iltapäivällä!